Dialogisuudesta

Pohjustamme elokuussa alkavan Ekopsykologiadialogit ekologisista kompensaatioista – sarjan ensimmäistä dialogikertaa seuraavilla taustamateriaaleilla

 

Teksti: Timo Järvensivu

Laadukas dialogi on yhdessä ajattelua – yhteisten merkitysten jakamista ja muodostamista. Sen avulla voidaan löytää uusia yhteisiä merkityksiä sekä tutustua toisiin ihmisiin ja rakentaa luottamusta. Dialogin tavoitteena ei ole päätöksenteko eikä ratkaisujen nopea kehittely; päätöksenteon ja nopeiden ratkaisujen tavoittelu voi päinvastoin jopa vaikeuttaa dialogissa tavoiteltavaa ymmärryksen laajentamista. Hyvä dialogi kuitenkin on luonteva osa laajempaa päätöksenteko- ja ratkaisuprosessia siinä vaiheessa, kun halutaan varmistaa että päätökset ja ratkaisut perustuvat laajaan tietämykseen ja yhteiseen ymmärrykseen.

Laadukas dialogi ei synny itsestään. Keskustelu voi joskus nousta dialogin tasolle luonnollisestikin – mutta liian usein keskustelut jäävät hyvistä aikomuksista huolimatta debatin tai löysän ajatustenvaihdon tasolle. Liian usein keskustelijat esittävät omia vain ajatuksiaan eivätkä kuuntele toisten ajatuksia. Dialogissa pyritään syventämään molempia: aktiivista toisten kuuntelua ja myös oman (sisäisen) äänen löytämistä ja rohkeaa käyttöä.

William Isaacs on tutkinut dialogia erilaisissa konteksteissa ja kirjoittanut tutkimustyönsä pohjalta kirjan Dialogi – Yhdessä ajattelemisen taito (2001). Kirjassa kuvataan tiiviisti laadukkaan dialogin lähtökohdat. Laadukkaassa dialogissa:

  1. Kuunnellaan toisia aidosti
  2. Puhutaan suoraan ja selkeästi
  3. Kunnioitetaan toisia ihmisinä (vaikka toisten ajatuksista ja teoista oltaisiinkin eri mieltä)
  4. Pysähdytään tarkastelemaan tilanteita, merkityksiä, oletuksia ja ennakkoluuloja

Näistä neljästä elementistä kolme ensimmäistä tulevat helposti mieleemme, kun haluamme kehittää dialogia. Kuuntelematta muita et voi tietää, mitä he ajattelevat. Puhumatta et voi ilmaista muille omia ajatuksiasi. Kunnioittaminen on perusta luottamukselle, että asioista voidaan puhua ihmiseltä ihmiselle, vaikka asioista oltaisiinkin eri mieltä. Listan neljäs tekijä – pysähtyminen – jää kuitenkin usein vähemmälle huomiolle. Pysähtyminen ei silti ole näistä tekijöistä vähäisin, vaan Isaacsin mukaan kenties tärkein. Pysähtyminen avaa aidon kuuntelun, auttaa puhumaan suoremmin ja selkeämmin, ja edistää keskinäistä kunnioittamista.

Pysähtyminen tarkoittaa tässä ensimmäisten reaktioiden pysäyttämistä sekä niiden tarkastelua ja esille nostamista. Emme voi välttää reaktioita, joita meissä nousee sekä kuunnellessamme että puhuessamme. Reaktiot nousevat totutuista ajattelu- ja toimintatavoista, ennakkoluuloista, tiedostamattomista oletuksista jne. Reaktiot nousevat alitajunnastamme, emmekä voi sulkea niitä pois päältä – alitajunta toimii nimensä mukaisesti tietoisen tajuntamme ulottumattomissa.

Vaikka emme voi kytkeä reaktioitamme pois päältä, voimme kuitenkin (yrittää) pysäyttää reaktion sen noustessa esille ja (yrittää) jättää toimimatta ilman harkintaa pelkän ensireaktion pohjalta. Kun pysäytämme ensireaktiot, voimme tulla niistä tietoisemmiksi. Pysäyttämällä reaktiot voimme huomata ne ja tarkastella niitä lähemmin: ”Mistä tämä reaktioni nousi? Mitä oletuksia, ennakkoluuloja tai totuttuja ajattelutapoja tämä reaktioni edustaa? Miksi reagoin sillä tavalla kuin reagoin?”

Laadukkaassa dialogissa ensireaktiot pysäytetään, mutta niitä ei piiloteta. Ne pysäytetään, niitä arvioidaan ja ne nostetaan esille. Niistä puhutaan ja niihin tutustutaan yhdessä. Ensireaktiot paljastavat keskustelun syvenemistä estäviä ennakko-oletuksia, epäluuloja, jne. Pysäyttämisen tarkoituksena ei siis ole piilotella reaktioita. Päinvastoin, tarkoituksena on nimenomaan tulla niistä tietoisiksi ja käsitellä niitä yhteisesti. Näin mahdollisuus yhteisen ymmärryksen syventämiseen paranee.

Halutessasi katso myös video: Dialogisuus ja dialogisuuden hyödyntäminen (esimerkki: koulumaailma), Timo Järvensivu. Videon pituus on noin 12 minuuttia, josta kannattaa katsoa ensimmäiset 8 minuuttia ja lopussa on lyhyt menetelmäesimerkki rauhanpiipusta. 

https://www.youtube.com/watch?v=qIJxBPPSITc

 

 

 

Vastaa